Luento: Yläsavolainen isäntä - näkökulmia maatilojen isännyyteen 1700-1800 -luvuilla

Luennolla tarkastellaan yläsavolaisia isännyydenvaihdoksia, väistyvän ja tulevan isännän suhteita, perinnönjakoja, syytinkijärjestelyjä, tilaostoja, leski-isäntiä ja -emäntiä sekä isännyyden kestoa. Samalla sivutaan myös talonpoikaista kaupankäyntiä, luottosuhteita sekä nälkä- ja sotavuosia, ylipäätään isännyyteen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita Ylä-Savossa ennen maatalouden modernisoitumista. Isännyyteen vaikuttivat myös lainsäädäntö ja valtiovallan ohjaus, jotka sääntelivät maatilojen hallintaa ja kehittämistä.

Ylä-Savolle tyypilliset yhteistaloudet, yhtiömiehet, uudistilalliset ja tilojen epäviralliset osittamiset valottavat osaltaan, miten maatiloja johdettiin ja omistettiin aikana, jolloin perhe, suku ja paikallisyhteisö muodostivat tiiviin taloudellisen ja sosiaalisen verkoston.

Idän ja lännen välissä, kaukana merenrantakaupungeista sijainnut Ylä-Savo tarjoaa hyvän tutkimusnäkökulman siihen, miten isännyys muotoutui ja muuttui – ja miksi tämä näennäisen arkinen aihe paljastuu yllättävän kiinnostavaksi osaksi pohjoissavolaista historiaa.

Luennoitsijasta

Historiantutkija Jaana Luttinen, YTT, FT, työskenteleeapurahatutkijana Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella. Hän on perehtynyt talonpoikaisyhteisöjen arkeen, maaseutuelinkeinoihin ja maatilojen johtamiseen 1700–1800-luvuilla. Monet hänen tutkimuksistaan ovat kohdistuneet Ylä-Savoon. Luttinen tarkastelee isännyyttä tavallisten ihmisten valintojen, perheiden ja paikallisyhteisöjen näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa yhdistävät arkiset käytännöt, taloudelliset ratkaisut ja laajemmat yhteiskunnalliset muutokset ihmisläheiseksikokonaisuudeksi.